Uusi kota sijaitsee hieman lähempänä Lähetyshuvilaa kuin vanha, jo purettu, kota. 

– Vanha kota tehtiin hääyötä varten joskus 1990-luvun puolivälissä. Siihen ei ollut rakennuslupaa ja kuntien yhdistymisen jälkeen Jyväskylän rakennusvalvonta puuttui siihen. Se jouduttiin purkamaan siinä vaiheessa, kun uutta alettiin suunnittelemaan, selittää uuden kodan idean isä, entinen toiminnanjohtaja Pertti Räty, rakennusprojektin alkua.

Vanha kota valmistui 1998 todellakin hääyötä varten ja se palveli Kiponniemeä suhteellisen hyvin. Kaikenlaista tapahtui sen seinien sisällä. Se muodostui kohtaamispaikaksi, johon tultiin välillä kaukaakin istahtamaan ja pitämään nuotiota. Joskus nuotio kävi niin kuumaksi, että hämähäkin seitit seinillä syttyivät ja koko kota meinasi palaa taivaan tuuliin. Palokuntakin siinä kävi, mutta pahemmalta sillä kertaa onneksi vältyttiin.

Uusi kota on elänyt pitkään Pertti Rädyn mielessä.

– 15 vuotta sitten, kun täytin 50, lahjoitettiin syntymäpäivärahat pesämunaksi kotakappelia varten, Pertti kertoo. Hän toteaa, että kaikkien rakennusten suhteen Kiponniemessä on tehty samalla tavalla. – Ne ovat ensin eläneet puheissa pitkään ja sitten kun aika on valmis, ne on rakennettu ja juhlittu sen jälkeen uusissa tiloissa.

Kaikkiaan rakennus tuli maksamaan noin 15.000 euroa, joka saatiin yksityislahjoituksina.

Uusi kota on huomattavasti vahvempaa tekoa kuin vanha. Uudessa on kunnon betonilattia ja perustukset, seinähirret saatiin kodan paikalta ja ne veistettiin käsin samalla paikalla.

– Vahvoista hirsistä mieskorkeuteen asti ja siitä katto ylös kahdeksan metrin korkeuteen, Räty kuvaa.

Hirsien veistämisessä näkyy perinnerakentaminen. Siitä on vastannut Pertti Rädyn poika Joona Räty, joka tekee ammatikseen perinnerakentamista muun rakennustyön ohessa.

Kiponniemen kotaan on saatu vaikutteita KRS:n Pyhä Tunturin majan kodasta. 

– Tätä ei ole eristetty, siitä ei haluttu liian sisäsiistiä. Kunnioitetaan partioajatusta, mutta tehdään silti riittävän siisti, Pepe jatkaa.

– Tästä tuli Jumalan kohtaamisen paikka, niin kuin alun perin oli tavoitekin!

Kodan piirsi ja rakennuksesta vastasi serkukset Mikko ja Ari Saikkonen. Kahdeksankulmainen kotakappeli on sopivasti parkkipaikan vieressä, mutta kuitenkin keskellä kauneinta luontoa. Järvimaisema näkyy kahteen tasoon ja kodassa voi nautiskella nuotion loimusta ja ikkunasta avautuvaa järvimaisemaa. Istujia mahtuu kahteen tasoon sen verran, että isokin seurue pääsee nauttimaan kodan hengestä.