Keltaiseksi maalattu päärakennus toimi johtajan asuntona ja Kiponniemen toimistona.

Kiponniemen toimintakeskuksen historia menee 50 vuoden taakse. Sinä aikana vanhasta maatilasta on kuoriutunut täyden palvelun toimintakeskus, joka sopiin niin juhliin kuin arkeenkin.

Kiponniemi ostettiin alkuvuodesta 1969. Jyväskylän Vapaaseurakunnan pastori Erkki Verkkosella oli suuri näky: hän näki kauas tulevaisuuteen, mitä Kiponniemi tulevaisuudessa voisi olla.  Niinpä seurakunta myi aikaisemman leiripaikkansa Pirttimajan ja Jyväskylän vapaaseurakunta yhdessä Vapaakirkon kanssa osti Talviston huvilana toimineen entisen maatilan leirikeskukseksi.

Leiritoiminta aloitettiin pienimuotoisesti jo kesällä 1969. Heti alkuaikoina alkoivat kehitysvammaisten leirit, lasten- ja nuorten leirit (seurakuntakoululeirit ja kuutamoleirit) sekä valtakunnalliset lähetystapahtumat.

Leireillä majoituttiin telttoihin. Jyväskylän vapaaseurakunnan nuoret ottivat paikan heti omakseen ja viettivät siellä kesäisin kaiken liikenevän aikansa osallistuen moniin töihin, mitä paikka tarjosi. Seurakuntalaiset valmistivat ns. vankkuritelttoja majoitustiloiksi. Keittiöksi saneerattiin vanha karjakeittiö ja navetasta saatiin ruokasali. Alueella oli tilaa myös perunapellolle ja possuaitaukselle. Vanha päärakennus tarjosi tilat leiritoimistolle ja muutamia huoneita oli myös majoitusta varten.

Heti aloitettin myös toisen saunan, lomamökkien ja nuorten majan rakentaminen. Alue tuli heti valtakunnallisesti suosituksi leiripaikaksi. Esimerkiksi kesällä 1972 oli lastenleirillä yli sata lasta.

Alkuaikoina useita nuoria oli työkokemusta hankkimassa erilaisissa vapaaehtoistehtävissä leiriavustajina, isoisina ja keittiössä. Toiminnan alkuvaiheessa palkattiin leirisihteeri ja talonmies. Keittiö toimi pääosin vapaaehtoisvoimin.

Uuden päärakennuksen valmistuttua toiminnasta tuli ympärivuotista. Allan Grönqvist toimi ensimmäisenä päätoimisena leirikeskuksen johtajana. Myöhemmin saatiin hankittua myös Kiponniemen niemenkärki leirikeskuksen omistukseen. Se on tarjonnut hienoja mahdollisuuksia monien partioleirien pitämiseen.

Gröngvistin jälkeen Kiponniemen pitkäaikaisena johtajana toimi Kalevi Rautjoki. Hänen aikanaan toiminta lisääntyi entisestään, päärakennusta laajennettiin, aluetta kunnostettiin ja Kiponniemestä tuli todellinen Jumalan ja ihmisten kohtaamispaikka. Toiminta on rakennusten lisääntymisen ja erilaisten yhteyksien syntymisen myötä lisääntynyt erittäin paljon myös seuraavan pitkäaikaisen johtajan, Pertti Rädyn aikana.

Pertti Rädyn jäädessä eläkkeelle Kiponniemen vetovastuu siirtyi Juhani Ilkalle, joka tuli toiminnanjohtajaksi vuoden 2020 alusta.